At about three in the morning last night:
– - – no näitähän riittää, maailmassa. ihmisiä,
epätoivoisesti pärjäämässä: hei, me lennetään!
kiivetään ylöspäin hei katso, siellä se jo näkyy!
mielettömyyden huippu vailla minkäänlaista
epäilyksen pilviharsoa
näköpiirissä
palelen nurkassa. tärisen. irvistän luojalleni.
se huutaa: ihminen, minut hylkäsit!
katson kiertäen silmiin, kirkkaimpiin
ei voi ihmislapsi olla epäilemättä uskoaan
ei rakastamatta itseään, rumaa ja epätäydellistä
minä olen, minä räiskyn! et siksi minua rakasta
tämän ihmislapsen kapina